20. elokuuta 2017

Maailman paras pizzapohja (Allergia 100, 34.)

Pohja:

4 keitettyä perunaa
n. 100g sopivaa rasvaa
n. 3dl sopivaa jauhoa
Nestettä ja suolaa

Muussaa peruna ja rasva

Nypi jauhot mukaa
Lisää nestettä niin että saat vaivattua notkeahkon taikinan



Laita jääkaappiin hetkeksi

Ota taikinasta sopivia palloja ja painele lätyiksi

Lado päälle sopivia täytteitä

Paista 200 astetta että saa hiukka väriä



Tämä toimii myös suolaisena piirakkapohjana, mutta jätä silloin paljon kostemmaksi ja painele esim öljytyin käsin vuokaan.

- Laura S. -

18. elokuuta 2017

Vyöhyketerapia allergialapsen hoidon tukena

Vyöhyketerapia on vanha hoitomuoto, joka toimii hyvin myös lasten terveyden tukena. Myös allergioiden hoidossa on vyöhyketerapiasta saatu suurta apua. Hoito perustuu kehon omaan kykyyn korjata sen erilaisia ongelmia ja auttaa kehoa palauttamaan sen luonnollisen tasapainon, joka on jostain syystä (esim. ulkoiset tekijät, stressi, perimä) häiriintynyt. 
Vyöhyketerapeuttinen hoito vahvistaa kehon omaa kykyä toimia parhaalla mahdollisella tavalla ja auttaa kehoa itseään korjaamaan erilaisia oireita aiheuttavat häiriöt. Vyöhyketerapia käynnistää kehon oman paranemisprosessin! Hoidossa kehoa hoidetaan heijastejärjestelmän kautta, ja näin vahvistetaan esim. suoliston kuntoa ja tasapainoa.


Vaikka vyöhyketerapian juuret juontavat tuhansien vuosien päähän, pidetään sen kehittäjänä amerikkalaista lääkäriä William Fitzgeraldia joka 1900-luvun alussa alkoi kehittää järjestelmällisesti tätä vanhaa ja tehokasta hoitomuotoa. Tästä hoito on kehittynyt edelleen, ja onkin nykyisin kokonaisvaltaista, lempeää ja tehokasta - hoitoa joka sopii erinomaisesti myös lapsille. Useassa maassa vyöhyketerapiaa käytetään jo sairaaloissa ja moni lääkäri onkin perehtynyt sen oppeihin. Suomessa vyöhyketerapia kuuluu edelleen peruslääketiedettä täydentäviin hoitomuotoihin. 
Itse olen vyöhyketerapeuttina erikoistunut lasten hoitamiseen, ja hoitanut paljon myös allergialapsia. Vyöhyketerapeuttisella hieronnalla saadaan usein tehokkaasti apua lapsen allergiaoireisiin jotka voivat ilmetä suolisto-ongelmina, ihottumina tai vaikkapa refluksi-oireina. Vyöhyketerapeuttinen hieronta helpottaa allergian aiheuttamia oireita, palauttaa kehon toimintakykyä ja myös vahvistaa tehokkaasti suoliston kuntoa. Pidemmillä hoitosarjoilla allergioita on saatu jopa täysin oireettomaksi ja moni allergiaperhe kokeekin hyötyvänsä säännöllisestä hoidosta ja saavansa siitä suurta apua lapsen hyvinvointiin ja terveyden ylläpitämiseen.



Suolioireinen allergia voi aiheuttaa monen tyyppisiä oireita, joita voivat olla esim. ripuli, ummetus, vatsakivut, pulauttelu sekä näistä aiheutuva levottomuus joka monesti johtaa myös uniongelmiin. Vatsa alkaa toimia säännöllisesti ja kivut helpottavat, kun hoidon avulla mm. suoliston kuntoa ja ruoansulatusta vahvistetaan sekä niiden toimintakykyä palautetaan normaaliksi. Tämä palauttaa myös oireiden takia katkonaisiksi muuttuneet yöunet jälleen kokonaisiksi. Vanhemmat voivat myös itse opetella vyöhyketerapeuttista hierontaa, ja kotona tehty säännöllinen hieronta tukeekin hyvin vastaanotolla tehtyä hoitoa. 
Hoidon tueksi suosittelen aina myös riittävän vahvojen maitohappobakteereiden tai boulardiin käyttöä.  Allergiaa hoidettaessa on tärkeää poistaa myös allergian aiheuttajat, ja siksi esim. ruoka-aineallergiassa ruokavaliolla on tärkeä merkitys hoidon onnistumisen kannalta.  Jos kehoa jatkuvasti ärsytetään sille sopimattomilla ruoka-aineilla, eivät kehon tasapaino ja suolisto pääse korjaantumaan. Sopivan ruokavalion löytyminen allergialapselle tai hänen imettävä äidille onkin siis tärkeä osa hoitoa. Ruoka- ja oirepäiväkirja toimii monesti apuna selvittäessä mitkä ruoka-aineet oireita aiheuttavat. Kun lapsen suolisto kehittyy ja vahvistuu, voidaan usein ainakin osa ruoka-aineista palauttaa jälleen ruokavalioon. Tärkeää on kuitenkin ennen tätä saada suolisto hyvään kuntoon, jotta oireilu ja imeytymisongelmat voidaan minimoida - tähän vyöhyketerapeuttinen hieronta antaa tehokkaan mutta lempeän keinon.
Vyöhyketerapeuttinen hieronta sopii kaiken ikäisille allergialapsille. Hoidot voi aloittaa n. 3 viikon iässä ja niitä voi tehdä vaikka läpi elämän. Vauvojen lisäksi hoidoissa käy paljon leikki- ja kouluikäisiä lapsia, joiden allergiaoireita on hoidettu hyvin hoitotuloksin. 
WWW.VAUVAHIERONTA.FI –sivusto kokoaa yhteen lasten hoitoon erikoistuneet vyöhyketerapeuttisen hieronnan ammattilaiset ja tarjoaa hoitoja jo seitsemällä paikkakunnalla. Hoidot aloitetaan hoitosarjalla, jossa kartoitetaan lapsen tilanne ja oireiluun vaikuttavat tekijät. Monesti hoitotulokset alkavat näkyä jo 3-5 lähekkäin ajoitetun hoitokerran jälkeen. Tämän jälkeen hoitoja voidaan halutessa jatkaa ylläpitävinä hoitoina esim. kerran kuussa. 



Vanhemmat voivat myös itse opetella vyöhyketerapeuttista hierontaa, jota lämpimästi suosittelen kaikille allergialasten vanhemmille!  Vyöhyketerapeuttista hierontaa oppii parhaiten vanhemmille tarkoitetuilla hierontakursseilla, joita järjestetään säännöllisesti eri puolilla Suomea. Tiedot alkavista kursseista löytyvät vauvahieronta.fi- sivuilta. Sivuilta löytyvät myös helpot ja yksinkertaiset hierontaohjeet, joilla vyöhyketerapeuttista hierontaa voi tehdä kotona. Esimerkiksi oikein tehty, säännöllinen jalkapohjien hieronta näkyy usein hyvinkin nopeasti vähentyneitä vatsavaivoina ja suoliston toiminnan normalisoitumisena.
ALLERGIALAPSET ry:n jäsenille vauvahieronta.fi  tarjoaa asiantuntijoiden hoidot ja vanhempien vauva- ja taaperohierontakurssit – 10 % alennuksella.

Tiina Rytkönen
Elonaskel
dipl.vyöhyketerapeutti, kehotunneterapeutti, kouluttaja
Jutun kirjoittaja on lasten ja raskausajan hoitoihin erikoistunut dipl.vyöhyketerapeutti Tiina Rytkönen. Tiina kouluttaa myös muita hoitoalan ammattilaisia hoitamaan ihmisen hyvinvointia vyöhyketerapian sekä vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan avulla.

Tiinan vastaanotto toimii Tuusulassa sekä elokuussa 2017 avattavassa uudessa Helsingin Malmille avattavassa ELONASKEL-hyvinvointikeskuksessa (www.elonaskel.fi sekä Facebookissa: Elonaskel). 

16. elokuuta 2017

Maidoton ja gluteeniton synttärikakku (Allergia 100, 33)

Maidoton ja gluteeniton kakku





Ohje on "Kuppipohjaohje", eli kaikkea saman verran. Tässä siis 4 munaa ja sama määrä gluteenitonta jauhoseosta sekä sokeria ja 2tl leivinjauhetta.





Täyte:

300g Pandan Tummaa suklaata sulatettuna.

3dl Alpron soijavispiä vaahdotetaan

Sekoita keskenään

Valmis kakkupohja halkaistuna kolmeen osaan. Kostutettu appelsiini mehulla ja soijakaakao juomalla. Kostuta millä haluat ja mikää sopii. Voit lisätä myös hedelmiä yms.

Lado soija kerma suklaaseos keoksi pohjien päälle. Kokoa.

Sokerimassaa saa kaupasta vaikka ja mitä. Tähän meni kaksi sinistä ja hieman mustaa.

Sivele jotain sopivaa kermavaahtoa pohjan päälle ennenkuin laitat sokerimassan kakun päälle.

Vinkki: Esim kinuskikissan sivuilla on hyvät sokerimassan käsittelyohjeet.



- Laura S. -

8. elokuuta 2017

Emme saaneet apua vauvan allergiaan (Allergia 100, 32.)

Meille on syntynyt kaksi ihanaa lasta pienellä ikäerolla. Kumpikin reagoi maitoon suolioireilla, esikoinen, neito, ummetuksella ja poikanen ummetuksella ja refluksilla. Yritimme saada apua neuvolan kautta, kunnes poikasen pituuskasvu notkahti kaksi käyrää alaspäin, ja kävimme
keskussairaalalla kuulemassa, kuinka heille lähetetään paljon vastaavanlaisia tapauksia. Mikään ei heidän mukaansa kuitenkaan ole vialla.

Samalta istumalta käännyimme yksityisen puoleen, saimme apua ja kas kummaa, poikasen pituuskasvu palasi alkuperäiselle käyrälleen. Neuvolassa oltiin vain tyytyväisiä, mutta syystä ei kukaan ollut kiinnostunut. Minä olin ja olen edelleen kiinnostunut. Poikaseni oli tosi kipeä, minä kuulemma vain äiti, joka ei kestänyt lapsensa itkua: vauvan kipuitkua ei pidäkään kestämällä kestää vaan selvittää sen syy!

Kummankin lapsemme synnytyksessä sain ab-tiban positiivisen streptokokin takia. Olen itse syönyt eläessäni lukuisia ab-kuureja, ja synnytysten jälkeen tilanne räjähti käsiin. Nyt kerään kokoon sitä, mitä on korjattavissa ja selvitän, miten vahvistaa lastemme suolistot kuntoon. Päivissä on huolta, surua, vihaa, raivoa, vatsakipua, valvomista - kaiken onnen ja naurunkikatuksen keskellä. Mutta me parannumme, pikkuhiljaa.

- Kahden allergisen lapsen äiti -

5. elokuuta 2017

Kun julkisella puolella ei ymmärretä allergiaa (Allergia 100, 31.)

Ensimmäinen lapsi syntyi yliajalla ja oli tukkoisuutensa vuoksi VST:llä. Heidän tapojensa mukaan vauva sai tuttipullosta maitoa, ja ellei pieni kaikkea jaksanut juoda, loppu annettiin nenämahaletkulla pakkosyöttäen. Myöhemmin tuli ongelmia, koska, sitten piti opettaa helppoon ja nopeaan ruokailuun tottunutta vauvaa rinnalle. Kova työ tehtiin ja kuukaudessa saatiin jätettyä lisämaito kokonaan pois.

Mutta! Kun käytössä olikin pelkkä rintamaito, alkoi vauva olla itkuinen. Olin karsinut ruokavaliostani yleisimmät itkuja aiheuttavat ruoka-aineet, mutta silti vauvan itku oli ajoittain sydäntäsärkevää. Ristiäisissä meillä kuitenkin oli tyytyväinen vauva, sitä seuraavana päivänä taas itkuinen. Tuolloin aloin todella miettiä, missä vika mahtoi olla. Vastaus oli yksinkertainen: en ollut itkuttomana päivänä ehtinyt syödä. Siitä sitten palettia purkamaan. Itkujen aiheuttajat olivat kuitenkin aika vähäisiä: ruis, omena, juusto, sipuli ja rypäleet. Vähällä siis päästiin. Näitä dieettasin, ja elämä oli mutkatonta.

Sitten syntyi lapsi numero kaksi, ja elämä osoitti, miten helpolla olinkaan päässyt tähän asti. Toinen vauva söi rintaa ongelmitta, mutta oli koko ajan tissillä ja kasvoi hurjaa vauhtia. Hän oli itkuinen, ja lohtuna tietenkin tissi, mistä seurasi oravanpyörä. Aloin karsimaan ruokavaliota jo ennen kuin hakeuduimme lääkärille. Otin käyttöön maidottoman, viljattoman ja munattoman ruokavalion. Silti itkut jatkuivat ajoittain.

Elävässä muistissa oli, miten ennen neuvolakäyntiä olin itse syönyt kanaa ja salaattia ja vauva huusi suoraa huutoa koko neuvolakäynnin ajan. Taas pistettiin salapoliisityöt käyntiin, ja selvisi, että niiden viljoilla kasvatettujen eläinten lihat aiheuttivat vauvalle allergiaoireita, hyvänä esimerkkinä viljapossu vs. rypsipossu. Eräänkin kerran söin viljaporsasta kun muuta ei ollut tarjolla ja itkuhan siitä seurasi.

Refluksilääkitys aloitettiin vauvan ollessa viisiviikkoinen. Koska niin pienelle ei voinut antaa ”kunnon lääkkeitä” kuten lääkäri sanoi, takkusimme lääkkeen kanssa, mistä ei kuitenkaan ollut täydellistä hyötyä. Vasta, kun vauvalla oli tarpeeksi painoa, saimme käyttöön kunnon lääkkeet, ja siitä lääkkeestä oli oikeasti apua.

Imetysdieettini oli aika tiukka: naudanliha, rypsiporsas, glut.makarooni, saunapalvi ja persikkasose. Välillä söin myös pieniä määriä porkkanaa ja bataattia. Kun tuli kiinteitten aloittamisen hetki, mitä pitkitimme lääkäreiden ohjeitten vastaisesti puolivuotiaaksi, kiinteitä löytyi hintsusti. Lapsi söi persikka- ja banaanisosetta, vehnäleipää, glut.makaroonia (durum ei sopinut), rypsipossua, naudanlihaa ja jamssia. Aina, jos kokeiltiin uusia ruokia, ja lapsi tuli kipeäksi, alkoi syömislakkoilu, ja hän uskaltautui syömään pelkästään persikkasosetta.

Maitoaltistukseen pääsimme vasta vauvan ollessa kahdeksankuinen, mikä oli meidän tapauksessa turhaa. Lapsi ei ollut oppinut ikinä juomaan mistään muusta kuin rinnasta. Vaikka hän sai rintamaitoa pullosta, ruiskusta, lusikasta, kupista – mistä tahansa, hän sylki kaiken pois. Mahdotonta oli sitten opettaa vauva korvikkeelle tuossa vaiheessa. B-lausunto saatiin, mutta mitään sillä emme tehneet. Kävimme jopa puheterapeutilla selvittämässä, oliko tälle juomattomuudelle todellinen syy. Maitoaltistuksen jälkeen lapsi söi kaksi viikkoa pelkkää persikkasosetta.

Pienten lasten ymmärryksestä puhutaan todella vähän missään. Siitä, miten paljon nuo pienet rääpäleet osaavat luoda syy-seuraussuhteita ja luontaisesti välttää kipua aiheuttavia ruokia.

Imetysdieettiä sain löysättyä pikku hiljaa, ja kun lapsi oli yksivuotias, olin itse enää maidottomalla ruokavaliolla. Nyt lapsi on neljävuotias, ja ruokavalionsa vain maidoton, eikä sitäkään absoluuttisesti.

Perheen kuopuksen odotusaikana pähkäilin pitäisikö aloittaa dieettaaminen jo etukäteen ja sitten lisäillä omaan ruokavalioon ruokia rauhalliseen tahtiin. Päädyin kuitenkin muiden kommenttien perusteella karsimaan vain yleisimpiä ja käyttämään maitotuotteita minimalisesti. Kas kummaa. Huutokurkku oli sitten tämäkin lapsi. Sairaalassa kannoin itkevää lasta yöllä pitkin käytäviä, kun en halunnut häiritä muita äitejä.

Pyysin Cuplatonia kun vatsa selvästi vaivasi vauvaa, mutta sitä ei osastolla saanut antaa. Tämäkin lapsi oli alkuun VST:llä, ja sai maitonsa pullosta ja näin ollen oppi suuriin maitomääriin. Korviketta oli annettava lisäksi, kun oma maito ei vaan yksinkertaisesti noussut tuon stressin takia toivottuun tahtiin. Kun korvikkeesta lopulta päästiin eroon, ja aloitin itse rajun dieetin, lapsi oli ensimmäisen kerran hiljaa! Ikää oli 2 viikkoa kun saimme refluksilääkityksen. Refluksin oireet näkyivät ihan heti syntymän jälkeen. Epäilin itseäni, että kuvittelenko nyt vaan samat oireet tällekin lapselle, mutta äidinvaisto oli lopulta oikeassa.



Sairaalassa asiaan ei otettu kantaa, neuvolatätimme luotti omaan arviointikykyyni ja kannusti minua toimimaan itse parhaaksi näkemälläni tavalla. Maitoaltistukseen pääsimme 4 viikkoisena. Lapsi sai ensimmäiset altistukset sairaalassa. Koska maitomääriä piti koko ajan kasvattaa, ja minun olisi pitänyt vastaavasti ehtiä lypsämään korvattu rintamaito talteen, jouduin luovuttamaan altistuksen toteutuksen suhteen heti alkumetreillä. Vietin päivät yksin vaativan vauvan ja kahden alle viisi vuotiaan kanssa, joten aikaa ei vaan ollut altistuksen toteutukseen. Sairaalasta ei löytynyt tippaakaan ymmärrystä ja luonnollisesti lausunto jäi saamatta.

Vaihtoehtoja ei ollu, ja imetysdieetillä oli jatkettava. Toisin kuin keskimmäinen lapsen kanssa, dieetti ei tuonut täydellistä helpotusta itkuisuuteen, mutta kuitenkin helpotti tilannetta. Tätä lasta kannettiin ja pomputettiin päivästä toiseen, yön pikkutunneille saakka. Kantoliina oli pelastus pahimpina päivinä. Allergiapolin asiakkaina jatkoimme, mutta siellä koin vähättelyä, vääristelyä ja ymmärtämättömyyttä. Paras esimerkki oli tilanne, kun keskustelimme lääkärin kanssa siitä, miten lapsi ei saanut kuin hyvin harvakseltaan porkkanaa. Lääkärin syyllistävä ja tuohtunut MIKSI sai minut kyyneliin ja sain itkultani vastatuksi: ”Koska en jaksa itkevää lasta joka päivä”.

Tämän kommentin jälkeen lääkäri kirjoitti lähetteen unikouluun ja totesi äidin olevan väsynyt. Olin niin vihainen! Sen sijaan, että olisi otettu kantaa lapsen allergioihin ja kannustettu ruokavalion laajentamisessa ja ohjattu siinä, leimattiin äiti mieleltään sairaaksi ja kiellettiin kaikki lapsen ongelmat. Tämän jälkeen ilmoitin osastolle, että jatkossa asioimme yksityisellä saamamme vähättelevän kohtelun vuoksi.

Haluankin kannustaa samojen asioiden kanssa painivia vanhempia luottamaan intuitioonsa ja viittaamaan kintaalla lääkärien allergiatietämättömyydelle. Jatkoimme kiinteitten etsimistä omaan sopivaan tahtiimme. Pian lapsi täyttää kaksi ja ruokavalio on jo melko normaali: enää pannassa ovat peruna, maito ja durumvehnä. Refluksilääkitys saatiin purettua 1,5v mennessä. Kaikkien näiden haastavien vauvavuosien jälkeen meillä on kolme tervettä lasta ja elämä alkaa olla taas mutkatonta.

- Kati V. -

3. elokuuta 2017

Kesän paras suklaakakku (Allergia 100, 29.)



Tästä suklaakakusta tuli yksinkertaisen koristelun kanssa niin kaunis, ettei varmaan kukaan uskoisi että se on maidoton, munaton ja gluteeniton. Kaiken lisäksi minä tein sen hunajasta, joten se oli melkeinpä terveellinen :)! Kokeilin tätä omana synttärikakkuna, ja harjoittelin samalla 1-vuotiaalle maisteltavaksi sopivan kakun tekemistä. Paljon kokeilin erilaisia kakkuja imetysdieettini aikana, mutta tää oli ehkä huipennus. En tiedä, mikä salaisuus noissa etikassa ja soodassa on, mutta tässä kakussa ne toimivat kyllä niin, että siitä tuli kuohkea. Kakun voi tehdä myös mokkapalaksi isompaan vuokaan, mutta jättää suklaakuorrutuksen vaan pois. Näin marja-aikaan kakkuun sopivat erinomaisesti vadelmat väliin ja koristeeksi.


Suklaakakku (maidoton,munaton ja gluteeniton)

3, 25 dl gluteeniton jauhoseos( esim.viljatuotteen vaalea)
4rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl soodaa
ripaus suolaa
1 tl vaniljajauhetta
2, 25 dl sokeria TAI 1,75dl kiinteää hunajaa
0,6 dl rypsiöljyä tai kookosöljyä
2,25 dl mantelimaitoa tai muuta kasvimaitoa tai kahvia
0,5 banaania soseutettuna
1 rkl valkoviinietikkaa

Sekoita keskenään jauhot, kaakao, sooda, suola ja vanilja. Sekoita toisessa kulhossa muut aineet keskenään. Sekoita sitten kaikki aineet yhteen, mutta sekoita varovasti, ei vatkaamalla.

Voitele öljyllä ja jauhota glut.jauhoilla halkaisijaltaan 18 cm vuoka tai isompi, jos haluat kakusta matalamman.

Paista 180 asteessa n. 50 min.(matalaa lyhyempi aika)

täyte ja kuorrutus:
400g tölkki kookosmaitoa (säilytä kylmässä yön yli ja kaavi jähmettynyt paksu kerma purkista)
vadelmia tai muita marjoja
(suklaakuorrutus:120g maidotonta suklaata ja 1,3dl kookoskermaa, sulata suklaa vesihauteessa ja vatkaa kerma sekaan.)

Halkaise jäähtynyt kakkupohja (jos teet matalan niin halkaisu ei onnistu. Tee silloin kakku piirakkana.) Kostuta pohjat haluamallasi maidolla tai maitokahvilla.
Vatkaa kookoskerma ja laita sitä alimman pohjapalan päälle. Lisää kerman päälle esim. vadelmia tai muuta marjoja. Laita päällimmäinen pohjakerros ja kuorruta loppukermalla. Voit kuorruttaa myös suklaakuorrutuksella.



- Anni -

31. heinäkuuta 2017

Ravintolavinkki Mikkelissä vieraileville (Allergia 100, 28.)

Joskus tuntuu, että näin imetysdieetillä on helpompi pysyä kotona kuin matksutella ympäri maita ja mantuja ja yrittää löytää ruokapaikka, jossa voisin ruokailla. Vauvamme allergioiden ja allergiaepäilyjen takia ruokavaliostani ovat nimittäin poissa maito, muna, soija, riisi, maissi, ohra, ruis ja vehnä.

Viime viikon keskiviikkona lähdin kuitenkin Asuntomessuille Mikkeliin. Tsekkasin etukäteen messualueen ravintolatarjonnan, mutta niiden joukosta en löytänyt sellaista, jossa olisin uskaltanut syömään. Menimme siis Mikkelin keskustassa sijaitsevaan Frans & Michelle -ravintolaan, joka sijaitsee Sokos Hotel Vaakunassa. 

Kuva lainattu täältä.

Ravintolan ruokalistaan on merkitty L ja G -tunnuksin, onko kyseinen ruoka gluteeniton ja/tai laktoositon, mutta esimerkiksi maidottomia annoksia ei ole merkitty erikseen. Jokainen listan ruuista vaikutti sellaiselta, että en uskaltanut lähteä niitä suoralta kädeltä tilaamaan. Niinpä turvauduin erittäin ystävällisen miestarjoilijan apuun ja kyselin, mitä mikin ruoka sisältää ja mitä voisin syödä, kun en saa syödä maitoa, viljoja, kanamunaa tai riisiä (näitä näytti annoksissa olevan). Päädyin tilaamaan kukkoa viinissä, ja annoksen riisin tilalle vaihdettiin ranskalaiset. 

Olin tyytyväinen, kun sain tilattua ruuan ilman sen suurempaa säätöä, mutta ilahduin todella, kun tarjoilija toi minulle oman leivän ja levitteen - ihan pyytämättä! Hän toi lisäksi vielä leipäpussinkin, jotta pystyin tarkistamaan, ettei tuotteissa ollut esim. riisijauhoja kuten gluteenittomissa leivissä usein on. Olin pyörtyä hämmästyksestä, kun ravintolan tarjoama gluteeniton levite oli 100% tattarileipä! Laskun jälkeen tarjoilija vielä toi meille suklaat, jotka oli tehty soijamaidosta. En ollut maininnut, että en voi syödä soijaa, joten sitä hän ei tiennyt. Oli kuitenkin hauska huomata, että maidoton vaihtoehto tuotiin pöytäämme pyytämättä.

Jokainen, jolla on jokin erityisruokavalio, tietänee, kuinka rasittavaa on säätää ravintoloissa, ja jos palvelu on tympeää, ei niihin viitsi edes lähteä. Voinkin lämpimästi suositella tuota ravintolaa muillekin, joilla on ruokavaliossa rajoituksia. Ne otetaan mukavasti huomioon!

- Imetysdiettaaja -